perjantai 11. maaliskuuta 2011

Pensselit santaan ja rukkaset naulaan

Remonttikierros huushollissamme alkaa lähestyä loppuaan. Tähän mennessä on remontoitu kolme makkaria, eteinen ja nyt viimeksi olohuoneen seinät. Keittö tehdään sitten, kun ennätetään, eli maalataan seinät ja kaappien ovet. Karmien ja ovien maalaus kaikissa huoneissa tapahtuu myös pikkuhiljaa.

Olkkarista revittiin huoneiston viimeiset tapetit (jippii!). Niiden alta paljastuikin aika rupuinen pinta, jota jouduttiin tasoittamaan ja hiomaan ja lisätasoittamaan. Eikä siltikään saatu siitä aivan tasaista, mikä toisaalta ei minua niin hirveästi haittaa. Seinät maalattiin kahdella sävyllä: beigeen vivahtavalla ja aivan vaaleanvihreällä. Sävyjä koetettiin saada sopimaan parkettiin ja vanhoihin kalusteisiin, jotka ovat väriltään kirsikkaa, koivua ja pähkinää. Matto on viininpunainen, katsotaan kopistelun jälkeen, miten hyvin se tähän sopii. Beigeen seinään silmä on jo tottunut aikaa sitten.

Seinät maalattiin kahdessa erässä, koska huonekaluja ei voinut siirtää minnekään, vaan ne piti vaan peittää muovilla. .
















Toinen seinä meinasi aiheuttaa harmaita hiuksia, kun toisen maalikerroksen jälkeen seinään jäi ns. työsaumoja. Netti osasi kertoa, että ne johtuvat liian kuivasta telasta. No, kaksi maalauskertaani ei isännälle kelvannut, joten ostettiin vielä lisää maalia ja isäntä itse huiski yhden kerroksen lisää. Tulos varmaan parani, muttei siitä vieläkään tullut täydellinen. Naputin lattialistat samana iltana paikoilleen ja heitin tauluja seinälle, joten lopputulos näytti ihan ok:lta. Tosin vihreä olisi mielestäni saanut olla hivenen tummempaa. Mutta sekin sävy on parempi kuin täysvalkoinen.

Olin yrittänyt repiä verholistasta vanhaa boordia irti tapetteja poistaessani, mutta eihän se mihinkään irronnut. Boordi kun oli liimattu kaksipuoleisella teipillä sekä boordiliimalla puulistaan. Puoliksi irrotettu boordi piti kuitenkin jotenkin saada irti, vaikkei se kynsin lähtenytkään kuin parin millin palasina. Niinpä isäntä meni Biltemaan ja osti kuumailmapuhaltimen! Sillä kun sitten puhalleltiin, meinasi paperisen boordin jämät syttyä tuleen. Jatkoin itse hommaa tänä aamuna, kunnes poltin sormeni koko vempeleeseen. Jäähdyteltyäni sormen otin suulakkeen puhaltimesta pois ja puhalsin kauempaa kuumaa ilmaa samalla kun irrotin taltalla loput boordit. Liiman loppuja ei tunnu millään saavan pois, joten taidan huiskauttaa vaan uudet liimat boordeineen siihen päälle.





 










Levitin muovin suojaksi alle, leikkasin 3,72 metriä boordia ja odottelin apuvoimia. Yksin noin pitkän boordin laittaminen lienee tuhoon tuomittu. Illalla sitten  neljään pekkaan liimasimme sen paikoilleen ja hyvä tuli!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti