Kyökin pintasilaus

Tässä vierähti muutama viikko edellisestä työrupeamasta. Oli ihana elää ilman remppakamoja nurkissa pyörimässä. Nyt alkaa kesä olla jo niin lähellä, että on parasta tehdä vielä viimeiset remppahommat, jotta pääsee poikien kanssa kesän viettoon.

Keittiön kaapit uusimme noin 10 vuotta sitten. Niiden kanssa mennään eteenpäinkin, mutta kaapin ovet on tarkoitus maalata jollain vihreän sävyllä. Valkoinen väri toimi meidän sotkuperheessä aika huonosti ja valkoisissa ovissa näkyy muutenkin jo niin paljon kulumisen jälkiä, että on paras peittää pinnat jollain tummemmalla värillä. 

Myöskin seinä saa hieman sävyä pintaan, eli ajattelin maalata sen samalla hailakan vihreällä kuin olohuoneen seinän.

Työt eivät enää oikein tauon jälkeen maistu, joten yritän päästä tästä mahdollisimman nopeasti. Peitin pakkelilla pari lohkeamaa seinässä ennen huomista pintamaalausta.

Pensselit santaan ja rukkaset naulaan

Remonttikierros huushollissamme alkaa lähestyä loppuaan. Tähän mennessä on remontoitu kolme makkaria, eteinen ja nyt viimeksi olohuoneen seinät. Keittö tehdään sitten, kun ennätetään, eli maalataan seinät ja kaappien ovet. Karmien ja ovien maalaus kaikissa huoneissa tapahtuu myös pikkuhiljaa.

Olkkarista revittiin huoneiston viimeiset tapetit (jippii!). Niiden alta paljastuikin aika rupuinen pinta, jota jouduttiin tasoittamaan ja hiomaan ja lisätasoittamaan. Eikä siltikään saatu siitä aivan tasaista, mikä toisaalta ei minua niin hirveästi haittaa. Seinät maalattiin kahdella sävyllä: beigeen vivahtavalla ja aivan vaaleanvihreällä. Sävyjä koetettiin saada sopimaan parkettiin ja vanhoihin kalusteisiin, jotka ovat väriltään kirsikkaa, koivua ja pähkinää. Matto on viininpunainen, katsotaan kopistelun jälkeen, miten hyvin se tähän sopii. Beigeen seinään silmä on jo tottunut aikaa sitten.

Seinät maalattiin kahdessa erässä, koska huonekaluja ei voinut siirtää minnekään, vaan ne piti vaan peittää muovilla. .

Toinen seinä meinasi aiheuttaa harmaita hiuksia, kun toisen maalikerroksen jälkeen seinään jäi ns. työsaumoja. Netti osasi kertoa, että ne johtuvat liian kuivasta telasta. No, kaksi maalauskertaani ei isännälle kelvannut, joten ostettiin vielä lisää maalia ja isäntä itse huiski yhden kerroksen lisää. Tulos varmaan parani, muttei siitä vieläkään tullut täydellinen. Naputin lattialistat samana iltana paikoilleen ja heitin tauluja seinälle, joten lopputulos näytti ihan ok:lta. Tosin vihreä olisi mielestäni saanut olla hivenen tummempaa. Mutta sekin sävy on parempi kuin täysvalkoinen.

Olin yrittänyt repiä verholistasta vanhaa boordia irti tapetteja poistaessani, mutta eihän se mihinkään irronnut. Boordi kun oli liimattu kaksipuoleisella teipillä sekä boordiliimalla puulistaan. Puoliksi irrotettu boordi piti kuitenkin jotenkin saada irti, vaikkei se kynsin lähtenytkään kuin parin millin palasina. Niinpä isäntä meni Biltemaan ja osti kuumailmapuhaltimen! Sillä kun sitten puhalleltiin, meinasi paperisen boordin jämät syttyä tuleen. Jatkoin itse hommaa tänä aamuna, kunnes poltin sormeni koko vempeleeseen. Jäähdyteltyäni sormen otin suulakkeen puhaltimesta pois ja puhalsin kauempaa kuumaa ilmaa samalla kun irrotin taltalla loput boordit. Liiman loppuja ei tunnu millään saavan pois, joten taidan huiskauttaa vaan uudet liimat boordeineen siihen päälle.

 

Levitin muovin suojaksi alle, leikkasin 3,72 metriä boordia ja odottelin apuvoimia. Yksin noin pitkän boordin laittaminen lienee tuhoon tuomittu. Illalla sitten  neljään pekkaan liimasimme sen paikoilleen ja hyvä tuli!

Ei säästynyt eteinenkään!

Makuuhuoneen kääriydyttyä siniseen sävyyn olikin aika siirtyä olohuoneeseen ja eteiseen. Olkkarin takaseinälle paistaa aamuisin aurinko, joten siihen sopi jokin lämmin ja maanläheinen sävy, joka heijastaa auringonvaloa takaisin. Olkkarin kalusteita ei vaihdeta lainkaan, joten valittavan sävyn piti sopia myös niiden ruskean ja kirsikan sävyihin  sekä lattiaparkettiin. Niinpä takaseinä muuttui valkoisesta vaaleanbeigeksi.

Olkkari jatkuu suoraan eteiseen, joten samaa sävyä laitettiin sinnekin, ettei kokonaisuus tule liian kirjavaksi. Oli kyllä hauska vetää entinen likaisenvalkoinen seinä uuteen puhtaaseen sävyyn. Eteinen on viiden hengen perheessä kovassa käytössä, ja se kyllä näkyi seinissäkin. Jahka saan olohuoneen loput kaksi seinää maalattua, maalaan vielä kalustemaalilla kaikki ovien karmit eteisestä lähtien.

Eteisen kaapit saavat myöskin vielä odottaa vuoroaan. Katsotaan sitten, vaihdetaanko koko kaapisto vaikka liukuovelliseen peilikaapistoon vai maalaanko vain ovet ja laitetaan nykyisten puuhyllyjen tilalle ulosvedettävät metallikorit. Nykyisellään se on melkoinen kaatopaikka, josta yhtä tavaraa etsiessä tippuu aikakin kolme muuta!

Unikkopellossa

Johan makkarin kaapeissa kesti! Viikonpäivät siinä meni (poislukien viikonloppu, jolloin oltiin lasersodassa juniorin synttäreiden merkeissä), kun sain ovet hiottua sisä- ja ulkopuolelta, pestyä ja maalattua kahteen kertaan kalustemaalilla. Maalikerroksen piti kuivua 12 tuntia, joten päivässä pystyi maalaamaan vain yhden kerroksen. Väriksi luulimme ottaneemme ihan vaalean sävyn, mutta kuivuneena se olikin kovin seinien värinen. 

Ei ollut muutenkaan helppo homma tuo kalustemaalaus. Paras vaan vähentää valoja huoneessa, ettei silmään pistä kaikki valumat, jotka ovat salaa kuivuneet koviksi möykyiksi. Taidan jossain vaiheessa maalata pintaan vielä sabluunalla kuvioita, mutta just nyt ei jaksa. Kunhan nyt saisi ostettua vetimet oviin.

Verhokankaaksi ostin Marimekon ohuempaa kangasta. Jostain olin saanut päähänpinttymän Unikko-kankaasta, ja kun huuto.nettiin ilmestyi sopivan kokoinen pakka sinistä Unikkoa, huusin sen. Hain illalla kankaan postista ja ompelin siitä niiiin hyvin makkariin sopivat verhot iltapäivään mennessä.

 

 

Huomenna putsaan loput maalaamattomat valkoiset seinät ja verholaudan ja siirryn pikkuhiljaa aloittelemaan olkkaria. Taulut löytyvät ajallaan seinille, joten en kuluta niihin tässä vaiheessa turhaan aikaa. Sen sijaan lähden nauttimaan Jokereiden matsista Hartwall-areenalle.

Sininen unelma

Melkoinen ilmeenvaihto tuli makkariinkin. Tässä vanha tapetti:

... ja tässä uusi maalipinta:

Kyllä passaa ajatella sinisiä ajatuksia loikoillessaan:)

Ovenpielet olivat nähneet kovasti elämää. Siispä puhtaanvalkoista pintaa ovenkarmiin. Niinhän se on, että kun yhden paikan kunnostaa, viereiset kohdat alkavatkin näyttää likaisilta ja kuluneilta... Maalarin valkolakka, joka on tarkoitettu nimenomaan ovien ja ikkunoiden pieliin, on tosi tehokasta. Viiru, jonka sain noin viikko sitten käteeni, pysyy siinä vieläkin päivittäisestä pesusta huolimatta. Eli tarkkana saa sen maalin kanssa olla.

Seinien vaihdettua väriä katse kiinnittyi kaappeihin. Ei näyttänyt hyvältä kellertävä sinisenvioletin vieressä. Siispä oviin maalataan uusi väri. Otin koekappaleeksi yläkaapeista pienet ovet.

Hioin hiekkapaperisienellä kiiltoa pois vanhasta pinnasta, pesin maalarinpesulla, kuivasin ja aloin sutia maalia pintaan.

Ja hommat jatkuvat

Nyt on pyhät pidetty, eli on aika jatkaa remppaa. Ensin voi kuitenkin luoda katsauksen kahteen valmiiseen huoneeseen. Itse olen kovin tyytyväinen, onhan huoneet niin paljon kivemmat ja siistimmät. Onhan niissä itsetehdyn leima, mutta se ei yleisilmettä haittaa.Varsinkin värikkäät seinät tuntuvat nappiratkaisulta. Lisäksi parvisängyt antavat ilmavuutta, eikä niiden alle pääse muodostumaan pölyisiä kamaröykkiöitä.

Tässä Marcuksen ja Valtterin huone:

ja tässä Chrisin huone:

Tästä on hyvä jatkaa meidän makkariin. Koska huoneesta ei pahemmin vaihdeta huonekaluja, rempan pitäisi sujua aika nopeasti.

Aloitin yhdeltä seinältä. Siirsin huonekalut syrjään, kostutin kulahtaneet tapetit ja revin ne alas aika sukkelaan. Olihan tapettia vain yhdessä kerroksessa, joten ne irtosivat helposti.

Seinää ei tarvinnut pahemmin paikatakaan, joten heti huomenna pääsen pohjamaalaamaan.