Muutettuamme kotiimme 12 vuotta sitten en arvannut, miten paljon kamaa yksi asunto voikaan imeä sisäänsä.
Henkeä aivan salpaa seistessäni nyt nuorimmaisten lasteni huoneen ovella ja katsellessani, miten taitavasti kaikki tarpeellinen ja etenkin tarpeeton kama onkaan sullottu pitkin huonetta.
Nyt, jäätyäni vuorotteluvapaalle, olen päättänyt tyhjentää huoneen täysin, heittää kaiken turhan kaman kierrätykseen sekä remontoida ja sisustaa huone toimivaksi ja ennen kaikkea sopivan tyhjäksi.
Itku ei tosin ole kaukana. Kamaa on aivan järkyttävästi. En usko itsekään jaksavani viedä tätä loppuun...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti